Ostoskorisi on tyhjä
03 kesäkuu, 2025
Referenssiluku on lisävaloja ostaessa yksi eniten kysymyksiä herättävistä asioista. Yleinen käsitys on, että korkea referenssi tarkoittaa pitkää kantamaa ja matala leveää valoa — tämä piti paikkansa halogeeni-aikakaudella, mutta LED-lisävalojen kohdalla asia on monimutkaisempi. Tässä oppaassa selitetään mitä referenssiluku oikeasti mittaa ja mitä siitä ei voi päätellä.
Laske auton omien kaukovalojen referenssiluku + lisävalon referenssiluku. Jos summa on alle 100, yhdistelmä on laillinen. Hyppää suoraan laskuriin →
Referenssiluvusta löytyy paljon tietoa netistä — ja suurin osa siitä kertoo saman tarinan: korkea referenssi tarkoittaa pitkää kantamaa, matala referenssi leveää valoa. Tämä tieto on peräisin halogeeni- ja xenon-aikakaudelta, jolloin se piti paikkaansa. LED-lisävalojen kohdalla se ei enää toimi.
Halogeeni- ja xenon-aikakaudella korkea referenssiluku todella tarkoitti kapeampaa, pitkäkantamaisempaa keila — koska optiikka oli yksinkertaisempaa ja suhde oli lähes suoraviivainen. LED-optiikka on huomattavasti joustavampaa kuin halogeenin aikakaudella. Halogeenivalossa yksi polttimo toimi yhden ison heijastimen kanssa — heijastimen muoto määräsi pitkälti valokeilan. Modernissa LED-lisävalossa on useita erillisiä LED-elementtejä kukin omalla heijastimellaan, ja jokaisen elementin suuntaus voidaan optimoida erikseen. Tämä mahdollistaa hyvin erilaisten valokeilan muotojen toteuttamisen samalla kokonaisteholla — ja samalla referenssiluvulla. Referenssiluku ei kerro valokuvion muotoa, vaikka näin usein väitetään.
Käytännön esimerkki: voit ostaa kaksi hyvinkin erilaista lisävaloa, molemmilla referenssiluku 37,5. Toinen on kapea spot-valo joka kantaa 200 metriä, toinen on leveä flood-valo joka kantaa vain 80 metriä. Referenssiluvut ovat identtiset — koska molemmissa valoissa valon intensiteetti virallisessa mittauspisteessä on sama, jonka perusteella referenssi lasketaan. Se miten valo jakautuu mittauspisteen ulkopuolelle riippuu täysin optiikasta.
Referenssiluku on mittayksikötön suhdeluku, joka perustuu valon maksimi-intensiteettiin virallisessa mittauspisteessä. Sitä käytetään lakiteknisesti kaukovalojen yhteisvaikutuksen rajoittamiseen — yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen yhteisreferenssi ei saa ylittää 100. Se ei kuvaa valon kokonaistehoa, lumeneita eikä valokuvion muotoa.
Referenssiluku on laskennallinen arvo jota viranomaiset käyttävät varmistamaan, ettei ajoneuvossa ole niin paljon valotehoa että se häikäisee vastaantulevia. Se on turvallisuusraja — ei suorituskykymitta.
Yksittäisen lisävalon referenssiluku on tyypillisesti välillä 7,5–50. Tämä arvo ilmoitetaan virallisessa E-hyväksyntämerkinnässä — se ei ole valmistajan oma arvio vaan tyyppihyväksynnässä mitattu arvo.
Käytännössä referenssiluvusta voi päätellä yhden asian luotettavasti: kuinka paljon valotehoa lisävalot tuovat auton kaukovalopiiriin. Tätä tarvitaan laillisuuden laskemiseen. Valokuvion muotoa, kantamaa tai leveyttä siitä ei voi suoraan päätellä.
Auton omien kaukovalojen referenssiluku on merkitty valoumpion linssiin tai muovikuoreen, E-hyväksyntämerkinnän yhteydessä. Luku on yleensä muotoa 17,5, 20 tai 25 — per umpiopari erikseen.
Laskukaava: kerro umpion luku kahdella. Jos luku on 17,5, auton omat kaukovalot ovat yhteensä 2 × 17,5 = 35.
Uusissa autoissa LED-matriisikaukovalot voivat olla referenssiluvultaan jopa 37,5–40 per umpiopari — eli yhteensä 75–80. Tällöin lisävalojen asennusvara on hyvin pieni. Tarkista luku aina ennen ostopäätöstä.
ECE R112 -säädös määrittää, että yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen yhteenlaskettu referenssiluku saa olla enintään 100. Raja koskee sekä henkilöautoja että raskaita ajoneuvoja.
Luku 100 ei ole satunnainen — se on kansainvälisen liikenneturvallisuustutkimuksen perusteella määritelty raja, jonka alapuolella kaukovalojen häikäisy ei muodostu merkittäväksi turvallisuusriskiksi. Yksinkertainen nyrkkisääntö: omat kaukovalot + lisävalot yhteensä ≤ 100.
Syötä auton kaukovalojen referenssiluku sekä suunnittelemasi lisävalon(t) referenssi. Laskuri kertoo välittömästi onko yhdistelmä laillinen.
Kolme tyypillistä tilannetta käytännöstä:
Uusissa autoissa, joissa on modernit LED-kaukovalot, auton omien valojen referenssiluku on usein korkeampi kuin vanhemmissa halogeeniautoissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa laskea etukäteen — erilliskytkin on tarvittaessa toimiva ratkaisu.
Tämä on se mitä referenssiluku ei kerro — ja mitä lisävaloa ostaessa pitää katsoa referenssiluvun lisäksi:
Referenssiluku ei kerro suoraan valokuvion pituutta tai leveyttä. Käytännössä korkeampi referenssi tarkoittaa enemmän valotehoa keskialueelle — mutta valokuvio riippuu optiikasta. Jos haluat pitkälle kantavan valon, katso ennen kaikkea valokuviomerkintä (spot / combo / flood) — ei pelkästään referenssilukua.
E-hyväksyntä (tyyppihyväksyntä) on merkintä joka osoittaa, että valaisin on läpäissyt virallisen testauksen jossakin EU/ETA-maassa. Merkintä löytyy valaisimen rungosta tai linssistä.
Merkinnässä näkyy: E + maakoodi + hyväksyntänumero + referenssiluku. Esimerkiksi E1 12345 HS1 37,5 tarkoittaa: hyväksytty Saksassa, numero 12345, polttimotyppi HS1, referenssiluku 37,5.
Valaisin ilman E-hyväksyntää ei ole laillinen tieliikenteessä Suomessa eikä muualla EU:ssa. Katsastuksessa tulos on hylkääminen. ECE R149 on uudempi standardi joka korvaa R112:n uusissa valoissa — se ei muuta referenssilukujärjestelmää.
Jos lisävalojen referenssiluku yhdistettynä auton omiin valoihin ylittäisi 100, se ei tarkoita ettei valoja saa asentaa. Ratkaisu on erillinen kytkin.
Henkilöautoihin saa asentaa enintään 3 lisäkaukovaloa. Tämä on kansallinen suomalainen säännös. Lisävalo saa sijaita keulassa tai katolla — ei konepellillä niin että häikäisee kuljettajaa.
Tämä väärinkäsitys on yleinen — asiakkaidemme kysymyksissä referenssi = keilan muoto -kaava nousee toistuvasti esiin. Se on ymmärrettävää, koska halogeeniajoilta periytyvä käsitys on ollut pitkään oikea. LED-lisävalojen kohdalla se ei enää päde samalla tavalla, ja halusimme kirjoittaa sen selkeästi auki.
Referenssiluku on mittayksikötön arvo, joka kuvaa valaisimen tuottaman valon kokonaisintensiteettiä ECE-säädöksen mukaan. Se ei tarkoita watteja, lumeneita eikä kerro valokuvion muotoa — se on laskennallinen turvallisuusraja jota käytetään varmistamaan ettei ajoneuvossa ole liikaa valotehoa häikäisemässä vastaantulevia.
Ei — tämä on yleinen väärinkäsitys. Halogeeni- ja xenon-aikakaudella korkea referenssi tarkoitti käytännössä kapeampaa ja pitkäkantamaisempaa keila, koska optiikka oli yksinkertaisempaa. LED-optiikka on joustavampaa: sama referenssiluku voidaan toteuttaa lähes minkä muotoisella keila tahansa. Valokuvion muoto — spot, combo vai flood — riippuu optiikasta, ei referenssiluvusta.
ECE R112 -säädöksen mukaan yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen yhteisluku saa olla enintään 100. Tähän lasketaan mukaan sekä auton omat kaukovalot että lisävalot.
Auton kaukovalojen referenssiluku on merkitty valoumpion linssiin tai muovikuoreen, E-hyväksyntämerkinnän viereen. Luku on yleensä muotoa 17,5, 20 tai 25 — per umpiopari. Kerro se kahdella: 2 × 17,5 = 35.
Jos raja ylittyy, valoja ei saa käyttää yhtä aikaa ilman erillistä kytkintä. Ratkaisu on vaihto- tai erilliskytkin, joka estää liian monen valon yhtäaikaisen käytön. Ilman kytkintä katsastuksessa tulos on hylkääminen.
Ei — lähivaloille ei ole referenssiarvoa eikä niitä lasketa mukaan 100:n rajaan. Tärkeä lisäys: kun vaihdetaan lähivaloille, kaikkien kaukovalaisimien — sekä auton omien että lisävalojen — on sammuttava yhtä aikaa.
Henkilöautoissa saa olla enintään 3 lisäkaukovaloa Suomen kansallisen säännöksen mukaan. Kaikkien yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen referenssi ei saa ylittää 100.
Kaikissa Valomonsterin E-hyväksytyissä lisävaloissa referenssiluku ja valokuviomerkintä ilmoitettu selkeästi.
Saat huikeita tarjouksia ja tietoja uusista tuotteista sähköpostiisi!